She says she loves me
But she comes and goes when she pleases
When the door shuts
It's like another papercut
And I'm stuck with a hand full of bandaids
Until she comes back around like them ceiling fan blades
Ääni mun päässä. Vitun läski. Söit ihan helvetisti. Liikaa. Sä tiedät ettet halua lihoa. Sä näet itsesi peilistä, ei ole kaunis näky. Miksi sä menet syömään niin paljon ja vielä ties mitä paskaa kun tiedät ettei asiat mene parempaan suuntaan sillä tapaa?
Claims she loves me
But she cuts me into pieces
When I'm sewed up
Here comes another papercut
Now I'm stuck with a hand full of bandaids
Until she comes back around like them ceiling fan blades.
Kirjaan paperille ylös kaiken mitä oon tänään syönyt ja tuijotan tylsää sinistä tekstiä tylsälä valkoisella paperilla. Ahdistaa. Ahdistaa ihan helvetisti. Mun tekee mieli kävellä vessaan ja työntää sormet kurkkuun. Avata ovi ja lähteä juoksemaan niin kauan kunnes silmissä pimenee ja jalat lähtee alta. En kestä olla nyt täällä. En halua olla kotona. Mä tahdon rauhottua. Tekee mieli iskeä kynä voimalla ranteeseen ja kirjoittaa siihen isolla LOPETA SYÖMINEN LÄSKI! Sotkea muste verellä. Katsoa kuinka punainen ja sininen sekottuu keskenään. Nehän on kuitenkin mun lempivärejä... Toisinaan säikähdän mun ajatuksia. Toisinaan en haluaisi olla tälläinen. Toisinaan haluaisin vain olla.
I can't believe I let her run all over me
But all I think about is when she's here holding me
I love her
She's the reason for the lesion
Man I love her
Fakta kuitenkin on etten halua tarpeeksi olla ilman tätä. Mä rakastan tätä. Se on osa mua. Hallitsee mua täysin. Tää on osa mua, on aina ollut ja tulee aina olemaan. En mä halua luopua tästä. Haluan luopua pahasta olosta, vartalostani, kaikesta paskasta ja naurettavasta draamasta ja ongelmistani pääni sisässä... En halua olla heikko. En halua alistua tekemään mitään tyhmää. En halua oksentaa, vaikka ääni päässä käskee.
I start to bleed when she's leaving
And every scar on my fingertip is another reminder of
All my lessons learned
All my missions trying to find her
And I can't complain I kind of like the pain
She ain't even got a name,
She just lives in my brain.
Ääni. Oikeastaan vain vaikka itse itseäni käsken. Ei kukaan muu. Minä. Ei ihmiset mun ympärillä musta tälläistä ole tehnyt. Ei tosiaankaan. Ei perhe, ei ystävät, ei tytöt, ei pojat. Ei edes vihamiehet/-naiset. Ei ihmiset jotka on satuttanut mua. Eikä tosiaankaan yhteiskunta tai media, tai mikä helvetti liekään mitä syytetään. It's about me. Tässä on kyse musta ja siitä millainen olen. Enhän mä vaan voi vaihtaa ihon väriänikään sormia napsauttamalla. Se on mun pääni sisällä, se on osa mua. Tää on kuka mä olen, enkä aijo hukata sitä. En vaikka se tekeekin musta välillä heikomman.
Gym Class Heroes - Papercuts
2012-02-14
Now she consumes me.
Tunnisteet: ahdistus, laihdutus, musiikki, syömishäiriöt
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

0 secrets:
Lähetä kommentti