Kymmenen minuutin päästä pitäisi viimeistään lähteä kävelemään kouluun ja mä istun tässä meikit pitkin naamaa. Mä olen ihmetellytkin välillä miksen oikeen ole surrut sitä, että Amy Winehouse on kuollut. Hänen musiikillaan on merkityksensä minulle ja hänellä on merkitys minulle. Katsoin eilen nauhalta pätkiä ohjelmasta joka kertoi hänestä ja nousi pala kurkkuun. Nyt kuuntelin hänen musiikkiaan ja purskahdin itkuun. Kai se sisäistäminen kestää joskus... Miten hitossa selviän ihmisenä kouluun?
1 secrets:
heips, olisit sanonu tästä aamulla? toivottavasti päivä meni paremmin sit. voi pikkunen oikeesti...
Lähetä kommentti