I know I'm crazy but it's so hard to pretend.

Paljon on tapahtunut. Mä haluaisin vain kertoa kaiken, mutten jaksa kirjoittaa niin paljon. Enkä usko että ketää pahemmin kiinnostaa edes lukea.
Mä olen juuri näillä sekuneilla hemmetin iloinen, mutta pian se taas muuttuu ikäväksi. Luultavasti ennen kuin saan edes tämän tekstin kirjoitettua. Vappupoika, jonka tunnemme tästä eteenpäin nimityksellä S, valvoi kotonaan koneella tähän melkein neljään asti odottaen minua. Sanoi että halusi tietää miten minun iltani meni.
 Muutenkin minun ja S:n välit ovat lähentyneet huomattavasti viime kerrasta kun tänne kirjoitin. Ei, me emme seurustele, mutta en usko siihenkään olevan pitkä. Mikä pelottaa mua ihan helvetisti. Mikä taas ärsyttää.

Muita asioita jotka ärsyttävät tällä hetkellä on pussillinen sipsejä jonka söin siskoni kanssa tässä illan aikana ja painoni joka oli muutama minuutti sitten 46.9 kiloa.
Syöminen on mennyt viimeisimpinä päivinä täysin päin helvettiä, mutta oon ruvennut liikkumaan enemmän. Ristiriitaista. Kun vaan saisin jotenkin itseni kuriin. Saisin itseni uskomaan etteivät ihmiset heti ala epäillä jos en syökään kuin kolme norsua. Muutenkin ettei se kolmen norsun edestä syöminen paranna sitä oloa yhtään..

Stressi painaa päälle, kun et taaskaan ole saanut opiskelu paikkaa. Tiedättekö kuinka murskaavalta tuntuu kahtena vuotena peräkkäin saada opolta puhelu - Oletkos tietoinen ettet ole päässyt opiskelemaan? Tai se A4 postissa, jossa lukee ettei sinua ole toistaiseksi ole valittu niihin koulutuksiin, joihin olet hakenut? Tuntuu kun koko vuosi olisi mennyt hukkaan. Kuin mun koko tulevaisuus olisi revitty palasiksi ja vedetty alas viemäristä. Samalla mun elämäni. Otanko tämän turhan vakavasti? Ehkä, mutta en vaan osaa edes selittää kuinka tärkeää tämä mulle on.

Vielä tähän loppuun, hyvä sekä huono uutinen.
Mä olen heikko, koska annan itseni tehdä tälläistä. Mutta samalla se on mulle tapa purkaa pahaa oloa. Mun tapani itkeä. Ja olen koukussa siihen. Riippuvainen siitä tunteesta. Siitä kivusta.
Kyllä, mä olen alkanut viiltelemään.

Hassua miten ihminen voi olla niin helvetin onnellinen ja surullinen samaan aikaan.

ps. Ikävä syrjäytti ilon ennen kuin ehdin saada tämän loppuun, kuten ennustin.